You Remember?

Keitä olemme? 07/01/2009

Entä jos millään sillä mitä näemme silmillämme, kuulemme korvillamme ja tunnemme kehollamme ei olekaan mitään merkitystä? Entä jos aivomme tulkitsevat tietokoneen tavoin ulkoisia ärsykkeitä sensoreillaan? Ärsykkeet ovat peräisin virtuaalisesta esityksestä, joka on niin realistinen että sitä käytetään realistisuuden mittarina. Kaikkien muiden asioiden realistisuus punnitaan tätä luomusta vasten. Entä jos meillä on kollektiivinen voima luoda tästä virtuaalisesta esityksestä oma versiomme ja tällä tavoin muokata ”tulevia” tapahtumia tai paremmin sanottuna tätä hetkeä? Eräs mielenkiintoisimmista luomuksistamme tämän esityksen sisällä on käsitys ajasta, sen kulusta ja mittaamisesta. Aikaa ei ole olemassa, on olemassa NYT. Nyt tapahtuu kaikki mennyt, tuleva ja nykyisyys, luomme esitystä jatkuvasti kun olemme yhteydessä siihen. Jokainen vaihtoehto, jonka näemme edessämme tai koemme elämässämme on todellinen. Vaihtoehtoisia todellisuuksia tai mahdollisia asioiden kehittymissuuntia on juuri niin monta kuin me niitä luomme. Se mikä on kaunista on vapaa tahtomme. Voimme valita mitä haluamme ja mikään ei voi estää sitä. Nykymaailma rajoittaa valinnanmahdollisuuksiamme radikaalisti vain muutamaan yleisesti hyväksyttävään vaihtoehtoon. Siksi jatkamme kohti ennustettavaa tuhoa, sekasortoa, epävarmuutta, sotaa ja vihaa. Ei ole vapautta saada valittavaksi vain osa vaihtoehdoista mutta koska emme muista keitä olemme, mistä tulemme ja eritoten mihin kykenemme niin rajatut vaihtoehdot tuntuvat helpoilta hyväksyä ja mikä parasta/pahinta valmiiksi ajatelluilta.

Elämme illuusiossa siitä mitä haluamme. Miksi me haluamme mitään? Haluamme rahaa, asunnon, vaatteet, auton, perheen, työn, uran jne. Ja kun saamme kaiken haluamamme, haluamme lisää. Haluamme omaa aikaa, harrastuksia tai kiinnostuksenkohteita. Halumme hallitsevat koko elämäämme, kuluttavat aikamme, energiamme ja lopulta haluamme kuolla. Onneksi kuolema, kuten me sen tunnemme ei tarkoita kuin muutosta esityksessämme. Oletko koskaan ajatellut mikset unissa koskaan kuole? Juuri niin, se ei ole mahdollista koska se sielun ilmentymä joka olet, ei voi kuolla. Nukkuessamme sielumme irtoaa kehostamme. Unissa olemme todellinen minämme ja unien maailma, jota kutsumme mielikuvitukseksi onkin todellinen ympäristömme, alati muuttuva teos joka herättää meissä tunteita. Se mitä todella haluamme on sisällämme, se mitä kutsumme oppimiseksi on muistamista Jokainen vastaus on sisällämme, on vain ajan kysymys milloin kysymme tarvittavat kysymykset. Joko sinä olet kysynyt itseltäsi miten voit, oletko onnellinen, rakastatko itseäsi, muita? Tee niin joka päivä, kyseenalaista tekemisiäsi. Usko siihen että sinä olet kaikki mitä on ja tiedä että jokaisen ihmisen tulisi ajatella niin itsestään koska me olemme kaikki yksi ja sama. Tällä tavalla jokainen, kaikki ja yksi voivat luoda sen nykyhetken jonka haluavat. Kukaan ei halua sotaa, omaisuutta tai vihaa. Kaikki haluavat hyvää itselleen ja lähimmäisilleen. Tämä kollektiivinen suunnanmuutos takaa sen että me kehitymme ihmiskuntana lähemmäs sitä mitä todella olemme. Sinäkin olet sielun sopimuksessa päättänyt tulla tänne tänä aikana ja sinulla on oma kehittymistehtävä. Ota selvää itseltäsi siitä tehtävästä ja todellisesta olemuksestasi kysymällä, kuuntelemalla ja olemalla. Voimme muuttaa kaiken olemisen voimalla, ainaisella tekemisellä emme sitä saavuttaneet.

Miksi sitten olemme täällä?

Me olemme osa yhtä. Me olemme yksi. Sinä minä ja jokainen meistä on osa yhtä tietoisuutta, siksi voimme muokata kollektiivisesti elämämme haluamaksemme. Se mitä kutsumme sieluksi on oma pieni osamme koko ihmiskunnan sielusta. Yksi sielu, monta sen ilmentymää. Me palaamme takaisin reinkarnaation avulla kuoltuamme. Todellisuudessa me emme mene minnekään, jätämme ruumiimme ilomielin ja palaamme todelliseen olemukseemme tietoisuutena. Meille avautuu mahdollisuus kokea ja oppia uudelleen samassa tai toisessa vastaavassa virtuaaliesityksessä. Voi siis olla että seuraavassa elämässäsi elät toisella planeetalla täysin tietämättömänä siitä että tätä keskustelua on edes käyty. Onneksi et ole tietämätön, olet vain unohtanut. Osa elämäntehtävästämme on kehittyä henkisesti ja muistaa enemmän todellisesta olemuksestamme ja edistää sillä tavoin koko sivilisaation kehitystä. Jokainen meistä on yhtä tärkeä osa kollektiivista luomisvoimaa. Se miten ihmiskunta nyt johtaa vallalla ja pelolla on mahdotonta silloin kun suurimman osan tietoisuus saavuttaa seuraavan kehityksen tason. Mikään ei ole pysyvää, kehitys sen kaikissa muodoissa ei voi pysähtyä.

Meitä on helppo johtaa harhaan kun emme kyseenalaista mihin olemme menossa. Teemme päätösen usein hyvän tai pahan välillä mutta nämä määreet perustuvat niihin arvoihin, jotka meille on opetettu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa ja samaan aikaan on olemassa jokainen ”hyvä” tai ”paha” vaihtoehto riippuen siitä mistä näkökulmasta asiaa katsot. Saatat kysyä miksi kuolema voisi olla kenellekään hyvä? Sitten muistat ne lukemattomat kuolleet diktaattorit, ”pahantekijät”, murhaajat ja raiskaajat. He ansaitsivat kuolla. Entäpä sitten kamikazelentäjät, siviilit Irakissa tai nälkään kuolevat lapset vaikkapa Afrikassa? On vaikea kuvitella, että joidenkin ihmisten mielestä nämäkin ansaitsivat kuolla, jotkut haluaisivat/haluavat tappaa heidät, yksi ryhmä heistä jopa itsensä.

Kun emme näe omaa etuamme tilanteessa, emme myöskään osaa erottaa hyvää  pahasta. Olemme neutraaleja. Tavoitellessamme omaa etuamme luomme hyvän ja pahan riippuen siitä mitä asioita voimme hyväksyä, vastustaa tai olla puolesta. Samalla kaavalla määrittelemme asian, jonka puolesta jopa kuolisimme. Kun ymmärrämme että me olemme yksi ja sama niin jokainen toista satuttava teko ajateltuna tai tehtynä on teko itsellemme. Näin ollen jokainen hyvä ajatus ja teko muille on myös teko itsellemme. Rakasta itseäsi ja ajattele muista hyvää.